O Logoson mainiossa majapaikassamme ei kellään tainnut olla suurempia nukahtamisvaikeuksia maraton-vaelluksemme jälkeen :) Syvää unta säesti koko yön kattoikkunaan ropissut sade ja nurkissa vinkuva tuuli. Alakerran baari avasi meille ystävällisesti ovensa reilusti ennen normaalia aukioloaikaansa ja kattoi pöytäämme todella maittavan aamiaisen. Eilisestä maratonista oli palauduttu kohtuullisen hyvin mutta pieniä huolenaiheitakin oli ilmoilla... Leilalla ja Ahmalla oli jaloissaan tyypillisiä rasitus-särkyjä, Päiviä vaivasi rakot ja hiertymät ja Anskulla oli ongelmia vatsan kanssa... Autokyyti Muxiaan ei silti vieläkään käynyt Anneleille kaupaksi :) Jalkapatikassa kohti Muxiaa siis... Tällä kertaa pilvipoutaisessa ja erittäin tuulisessa säässä.
 |
| Mummo karitsansa niitylle ajoi :) |
 |
| Päättäväisesti kohti Muxiaa :) |
 |
| Suunta ja polku näyttäisi olevan oikea. |
Camino jatkoi etenemistään todella upeissa maalaismaisemissa. Tänään reitille osui myös muutamia kahviloita piristämään vaelluspäiväämme. Niistä päällimmäisenä jäi mieleen ystävälliset, auttavaiset ja erittäin monisanaiset galicialaiset :) Päivän mittaan kova tuuli siivosi loputkin pilvet pois taivaalta, jättäen jäljelle kirkkaan auringonpaisteen ja sinitaivaan. Muutama kilometri ennen Muxiaa avautui eteemme ensimmäinen näköala syvänsiniselle vaahtopäiselle Atlantille. Vaikuttava näkymä.
 |
| Muxian loppusuora kulki Fernet Brancalla :) |
 |
| Annelit hiekkapuhalluksessa :) Tässä oli täysi työ pysyä pystyssä. Tuulen, ei Fernetin tähden ;) |
Merellinen Muxian kylä toivotti meidät tervetulleeksi hiekkapuhalluksella, ohittaessamme hiekkadyynejä myrskytuulessa :) Perille upeaan Encanto A De Lolo hotelliin retkikuntamme saapui kaikkensa antaneena. Onneksemme Muxian muikeimmat merelliset maut odottivat meitä vain hissimatkan päässä huoneistamme :)
 |
| Muxia, Galicia. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti